Uudet voimakkaat opioidit luovat haasteita laboratorioille

Huumeiden aiheuttamista myrkytyskuolemista on puhuttu viime aikoina julkisuudessa tiuhaan. Erityisesti huomiota ovat herättäneet sellaiset kuolemantapaukset, joihin on liitetty ns. muuntohuumeiden käyttöä. Kaiken kaikkiaan myrkytyskuolemat ovat Suomessa kuitenkin vähentyneet tasaisesti viime vuosina. Laskua on ollut niin alkoholimyrkytyksissä kuin huume- ja lääkemyrkytyksissäkin.

Kuolemaan johtaneet huumemyrkytykset ovat usein tapaturmaisia. Myrkytys on harvoin aiheutunut yhden yksittäisen aineen käytöstä – useimmiten on käytetty useita eri aineita yhtä aikaa. Tyypillinen kuolemaan johtanut yhdistelmä on buprenorfiini yhdessä esimerkiksi bentsodiatsepiinien tai pregabaliinin kanssa.

Buprenorfiinimyrkytykset ovat jossain määrin Suomen erikoisuus. Toki aine aiheuttaa myrkytyksiä muuallakin, mutta esimerkiksi valtaosassa Keski-Euroopan maita heroiini on edelleen suurin myrkytysten aiheuttaja. Suomessa buprenorfiinin merkitys huumemyrkytysten aiheuttajana on vuosi vuodelta lisääntynyt. Aine on viime vuosina ollut tärkeimpänä löydöksenä noin 50–60 myrkytystapauksessa.

Buprenorfiinin ohella myös muut opioidit, eli vahvat kipulääkkeet, kuten tramadoli, oksikodoni ja kodeiini aiheuttavat myrkytyskuolemia. Lääkekäytössä olevien aineiden lisäksi huolta ovat viime vuosina herättäneet uudet, ainoastaan päihdekäytössä tavattavat synteettiset opioidit kuten esimerkiksi U-47700 ja monet fentanyylijohdannaiset. Aineista kenties eniten huomiota on herättänyt ”norsujen nukutusaineeksikin” mainittu karfentaniili. Kyseessä on jo pitkään käytössä ollut suurten eläinten rauhoittamiseen tarkoitettu opioidi, jonka on tietyiltä ominaisuuksiltaan todettu olevan jopa 10 000 kertaa voimakkaampi kuin morfiini.

Karfentaniilia on viime vuosina todettu vainajanäytteistä kaksi kertaa. Kummallakin kerralla aineella on todennäköisesti ollut vaikutusta siihen, että henkilö on kuollut. Niin karfentaniilin kuin muidenkin vastaavien aineiden osalta erityistä huolta aiheuttaa se, että niitä on huumemarkkinoilla myyty muina aineina, esimerkiksi heroiinina. Tällöin käyttäjä ei tiedä käyttämänsä aineen voivan olla paljon oletettua vaarallisempaa.

Koska näiden uusien opioidien käyttöannokset ovat erittäin pieniä, on annostelu päihdekäyttöön erittäin hankalaa ja vaatii tarkkaa punnitsemista. Jo hyvin pieni määrä ainetta saattaa aiheuttaa myrkytyksen ja jopa kuoleman. Käyttöannoksen kokoon ja sen vaarallisuuteen vaikuttavat tietysti monet seikat, kuten esimerkiksi käyttäjän toleranssi, eli harjaantuneisuus kyseisen aineen käytössä.

Pienet käyttöannokset aiheuttavat hankaluuksia myös laboratoriossa, jossa analyysilaitteilta vaaditaan yhä suurempaa herkkyyttä pienten pitoisuuksien toteamiseksi. Lisäksi analyysimenetelmien pitää olla ajan tasalla siitä mitä huumemarkkinoilla tapahtuu, jotta käytettyjä aineita osataan seuloa. Oman hankaluutensa asiaan tuo analyyseissä tarvittavien vertailuaineiden huono saatavuus.

Uudet voimakkaat opioidit aiheuttavat ongelmia myös laboratoriohenkilöstölle ja muille aineiden kanssa työnsä vuoksi kontaktiin joutuville. Erityisesti fentanyylijohdannaiset, kuten karfentaniili, voivat aiheuttaa myrkytysoireita jo aineita käsiteltäessä, erityisesti mikäli ainetta joutuu hengitysteihin. Niinpä onkin tarpeen suunnitella ensiapuvalmius sellaisen tilanteen varalle, jossa laboratoriotyöntekijä altistuisi vaaralliselle huumeelle ja saisi siitä myrkytysoireita. Vaikka ammattilaiset lähtökohtaisesti osaavat aineiden käsittelyn erittäin hyvin, ja ovat harjaantuneet esimerkiksi tartuntavaarallisten näytteiden käsittelyyn, ei riskiä silti voida ohittaa olankohautuksella, vaan varautuminen on tärkeää. Laboratoriohenkilöstön lisäksi vastaavanlaisiin riskeihin voidaan törmätä myös esimerkiksi poliisivoimissa ja vankeinhoidossa.

Opioidimyrkytyksessä ensiapuna käytetään naloksonia, joka estää opioidien kiinnittymisen opioidireseptoreihin ja siten kumoaa aineiden keskushermostoa lamaavan vaikutuksen. Suomessa ehdoton valtaosa myrkytyspotilaista voidaan pelastaa, mikäli he pääsevät ajoissa hoidon piiriin. Kuolemaan johtaneissa myrkytyksissä vainaja onkin yleensä löydetty kuolleena, jolloin ensiaputoimet ovat luonnollisesti jo myöhässä.

Naloksoni on ensiapuna myös ammattihenkilöstön altistustapauksissa. Käsiteltävien aineiden vaarallisuuden lisäksi henkilöstölle on tärkeä antaa koulutusta myrkytyksen oireista ja ensiavun antamisesta altistuksen jälkeen.

Pirkko Kriikku

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja työskentelee oikeuskemistinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s